HTR 2007 – Veneen koeponnistusta

dscf1097.jpg

Valmistautuminen HTR:ään meni vanhan kaavan mukaisesti, eli viimehetkillä vedettiin masto jonkinlaiseen kovan tuulen trimmiin ja kaivettiin genoa kolmoselta vaikuttava purje veneen sokkeloista. Sääennusteita tutkisteltiin pitkin päivää ja tosiaan näytti siltä, että rapsakkaa keliä oli tiedossa. Tuulilukemat Harmajalla ja Kasuunilla olivat pitkin päivää tasaisesti yli 11m/s. Hiukan esimakua tulevasta saatiin jo Hevossalmen sillan jälkeen, jolloin vasta-aallokko heitti mukavat saavilliset varustautumattomien merenkävijöiden niskaan ja kasteli puolet röökivarastosta. Samassa hötäkässä mantookivaijerit irtosivat kiinnikkeistään ja ainakin yksi pehmike katosi suomenlahteen. Ihan kiva sinäänsä etteivät irronneet yöllä gastien haikatessa.


dscf1096.jpg

Lähtöalueella arvottiin pitäisikö ottaa ykkösreivi vai ei. Suunnitelmista ajaa genoa ykkösellä oli jo jostain syystä luovuttu. Pikaisen analyysin jälkeen otettiin myös ykkösreivi isoon ja jälkeenpäin ajateltuna ainakin kisan alussa se oli oikea ratkaisu.

Startti oli 20:32 ja samaan aikaan lähti 10 muuta saman tasoitusluvun venettä, pääasiassa Infeno 31:siä. Startti meni keskijoukossa, lähinnä keskityttiin väistelemään muita veneitä, kirottiin trimmejä ja pyrittiin nousemaan ylimmäksi veneeksi. Ei ihan onnistunut. Köröteltiin sitten muiden perässä kohti Katajaluotoa. Muutamalla vendalla päästiin Katajaluodon ohi ja matka kohti Kasuunia alkoi. Edessä näköetäisyydellä oli Maxi 999 ”Ariel”, muista veneistä tai ainakaan niiden nimistä ei siinä hötäkässä tullut tehtyä havaintoja. Ariel oli nopeampi ja jätti kokoajan hiukan. Vähän ennen Kasuunia joku tunnistamaton vene kaatoi mastonsa. Tarkkailimme tilannetta, mutta kun kaikki näyttivät olevan hengissä eikä apuakaan viittilöity, jatkoimme matkaa.

Kasuunin lähestyessa totesimme ajaneemme hienoista yläbanaania, joten hiukan jouduttiin laskemaan. Kasuunin kohdalla tuli vastaan muutama norsun kokoinen aalto, ilmeisesti matalikko aiheutti moiset. Kasuunin jälkeen tarkoitus oli ajaa tiukkaa kryssiä kohti Tallinnan matalaa, mutta genoan skuuttauksessa ilmeni pienoisia ongelmia. Eli ei kiristynyt millään. Lasikuitu rutisi ja vinssaajien hauikset huusivat hoosiannaa mutta ei auttanut. Tuloksena oli ainoastaan liian löysä genoa, paska nousukulma ja engelsmanni, mikä tosin huomattiin vasta seuraavassa vendassa. Siihen vendaan kuluikin sitten 5 minuuttia. Tulipahan sekin testattua, että Siestalla pääsee ainakin 2 solmua vaikka genoa olisi skuutattuna väärällä puolella. Fallivinsseillä sitten kiskottiin skuutit auki ja reippain mielin uudelle halssille. Sama sähellys toistui seuraavassa vendassa ja sitä seuraavassa. Jossain vaiheessa keksittiin käyttää fallivinssejä skuuttaukseen ja tämän jälkeen homma toimi niinkuin pitikin. Lerppu genoa ja viiden minuutin vendat tosin aiheuttivat henkisen selkärangan löystymistä ja pikkuhiljaa siirryttiinkin lomapurjehdusmoodiin. Tarkoittaa siis sitä että 3/5 miehistöstä on sisällä pitämässä sadetta, kippari mukaanlukien.

Jossain vaiheessa ihmeteltiin myös alavanttien luonnotonta löysyyttä, mutta ajateltiin vain että niitä iän tuomia vaivoja tuommoiset.
Jälkeenpäin sitten selvisi, että maston kiilakumit olivat irronneet joten maston trimmi tuskin oli paras mahdollinen. Onneksi sentään pysyi pystyssä.

Ennen Tallinan matalaa väistettiin jotain rahtilaivaa ja lukuisia muita veneitä. Jokaiseen vendaan meni se 5 minuuttia, joten se siitä. Loppumatka loikoteltiin muitten perässä, ei jaksettu purkaa reiviä, missattiin kaikki shiftit ja lähinnä suunniteltiin tulevaa juopottelua.
Maalissa viimein 6:01 ja sijoitus hiukan puolenvälin huonommalla puolella. Ihan kohtuusijoitus täysin vieraalla veneellä.

Loppukaneettina voisi mainita, että yöllä kävi mielessä veneen myynti, mutta kyllä sitä taas voisi uudestaan lähteä samanlaiseen kisaan.

Tulokset:

http://www.koivusaarenpursiseura.fi/kilpailut/helsinki-tallinna/tulokset/index.php